Tämä artikkeli on jatkoa osalle 1.
Minä: Muistutan, että pidän sinua hyväntahtoisena ihmisenä, enkä tietenkään väitä, että muslimit yleisesti hakkaavat vaimojaan, mutta on vaikea nähdä, kuinka väkivaltaan taipuvaiset miehet eivät käyttäisi tällaisia fatwoja oikeutuksena lyömiseen. Fatwassa ei sanottu, että ei saa satuttaa. Ja kuten tiedät, väkivalta naisia kohtaan on hyvin yleistä Lähi-idässä. Sen huomaa jopa televisiosarjoista. Mistä tämä johtuu? Ovatko epätasa-arvo, tällaiset fatwat ja väkivalta vain sattumaa? Eikö olisi hieman naivia väittää niin?
Juristi: Olet oikeassa: Lähi-idässä, Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa on paljon väkivaltaa naisia kohtaan. En siis usko, että kysymys on islamista. Islamissa ei ole tasa-arvoa avioliitossa, se ei hyvä asia jos sitä tarkastelee YK:n perspektiivistä, mutta kuten sanoin, kaikki kirjoitukset pitäisi ottaa huomioon eikä tuijottaa vain yhtä kohtaa, jossa sanotaan, että vaimoa voi jossain tilanteessa lyödä. Afrikassa on enemmän väkivaltaa, vaikka siellä on paljon kristinuskoa ja afrikkalaisia uskontoja. Malilla on alkuperäiskansa nimeltään Tuareg (الطوارق), he ovat muslimeja, mutta naisten sijaan miehet ovat hunnutettuja. Ja fatwoista: Valitettavasti ihmiset kuulevat usein vain sen osan jonka haluavat kuulla, samalla tavalla kuin yleensäkin elämässä. Eli muistetaan, että joku on luvannut auttaa meitä, mutta unohdetaan, että me olemme luvanneet auttaa muita. Sikäli fatwa olisi pitänyt selittää paremmin. Siinä olet siis oikeassa; miehet voivat käyttää sitä hyväkseen ja perustella vääryyksiä islamilla.
Minä: Hyvä kun toit esille, että naiset kohtaavat paljon väkivaltaa muuallakin. Mainitsemissasi paikoissa vallitsee kuitenkin patriarkaalinen kulttuuri, joka tarkoittaa epätasa-arvoa (YK:n määritelmän mukaan) samalla tavalla kuin islamissa. Toinen siis sanoo: ”Meidän kulttuurissamme on oikeus…” ja toinen: ”Meidän uskonnossamme on oikeus…” Sanoit myös, että et usko väkivallan liittyvän islamiin, mutta myöhemmin, että miehet voivat käyttää tällaisia fatwoja oikeutuksena sille. Eikö niillä siis silloin ole yhteys? Tarkoitukseni ei ole syyttää islamia, vaan kuinka jotkut sitä tulkitsevat.
Juristi: Ymmärrän, että et varsinaisesti syytä islamia. Kyllähän noilla mainituilla asioilla voi katsoa olevan yhteys, vaikka henkilökohtaisesti en sellaisia tapauksia tiedä. Kukaan ei siis ole perustellut minulle vaimonsa lyömistä niin, vaikka tiedän monissa perheissä olevan ongelmia.
Minä: Niin, kyllä hyvät ihmiset ovat hyviä ihmisiä, menet minne vain.
Juristi: Yksi mieleen tuleva vääryys, mitä monet aikoinaan perustelivat islamilla, oli se, että naisten ei annettu mennä kouluun. Ennen tämä oli hyvin yleistä, mutta onneksi asiat ovat muuttuneet. Nykyään harva estää tyttöjä menemästä kouluun.
Minä: On hienoa, että asiat menevät oikeasti parempaan suuntaan.
Juristi: Toisaalta tiedän naisia, jotka kontrolloivat ja manipuloivat miehiään.
Minä: Kaikenlainen alistaminen on aina huono asia, riippumatta kuka sitä harjoittaa. Toisissa maissa laki ei valitettavasti anna samanlaista suojaa naisille, ainakaan käytännössä. Naispuolinen ystäväni Syyriasta ihmetteli, kun kerroin hänelle, että jos hän olisi Suomessa, voisi hän hakea ja saada apua miehensä kohdellessa häntä huonosti. Ja erityisesti sitä, että yhteisön tuki on sen jälkeen hänen puolellaan. Hän oli tottunut siihen, että miehensä jättävää halveksutaan.
Juristi: Mutta mielestäni tuossa on kysymys enemmän perinteistä kuin uskonnosta.
Minä: Olen kuullut alueella asuvien sanovan, että niitä ei voi erottaa toisistaan. Mutta toivon niin.
Juristi: Uskonnot vaikuttavat kulttuuriin ja kulttuurit uskontoihin, mutta ne eivät ole sama asia. Traditio kieltää ja sallii joitain asioita, samoin uskonto.
Minä: Totta.
Juristi: Uskon, että vääristymää on puolin ja toisin: Länsimaisessa televisiossa sanotaan, että Lähi-idässä miehet lyövät naisiaan ja täällä paikalliset ”sheikit” kertovat kuinka Euroopassa miehet juovat alkoholia, lyövät vaimojaan ja heittävät tyttäret pihalle saavuttaessaan täysi-ikäisyyden. Molemmat valehtelevat. Kyllä hyvyyttäkin aina löytyy.
Minä: Itse asiassa tarkoitin aikaisemmin nähneeni naisten lyömistä lähinnä Levantin alueen sarjoissa.
Juristi: Heh, ne ovat kamalia sarjoja. Osa niistä on totta ja osa ei, itse lopetin syyrialaisten sarjojen katsomisen 2011. Ne keskittyvät huonoihin asioihin.
Minä: Samalla sivustolla josta aiheenamme ollut fatwa löytyi, oli myös fatwa, jossa kysyttiin saako poika harrastaa seksiä isältään perimän naisorjan kanssa. Kysymykseen vastattiin, että jos isä on nauttinut orjasta seksuaalisesti, silloin pojalla ei ole tähän oikeutta, muutoin taas on. Mitä ajattelet tästä?
Juristi: Kuten sanoin edelliseenkin: fatwa sinällään on oikein, mutta asia pitäisi selittää paremmin. Tulisi kertoa, että enää ei ole orjia ja islam kunnioittaa tätä. Miksi kysyä orjista jos niitä ei ole?
Minä: Eikö se, että voisit harrastaa seksiä naisorjien kanssa, jos heitä olisi, osoita epäkunnioitusta naisia kohtaan yleisesti? Ja jos asiat muuttuivat orjien suhteen, mikseivät ne voisi muuttua tasa-arvonkin suhteen? Eletään kuitenkin erilaisessa maailmassa.
Juristi: Jotkut asiat voivat muuttua, toiset eivät. En tiedä asiasta kovin paljon, koska kysymys ei ole enää ajankohtainen, orjia ei enää ole. Yleisesti islam käskee vapauttamaan orjat. Orjien ottaminen on sallittua ainoastaan sodissa. Ja jos teit jotain pahaa, esimerkiksi söit ramadanin paaston aikana, sinun täytyi vapauttaa orja.
Minä: Raamatussa käsketään surmaamaan miehet jotka harrastavat keskenään seksiä, ja hakkaamaan omat raajat poikki, jos ne käyvät viettelemään. Ohjeiden kirjaimellisen seuraamisen hyödyt ovat tänä päivänä varsin kyseenalaisia. Ajattelen, että kirjalla voi olla yhtä monta tulkintaa kuin lukijaakin, myös pyhillä kirjoilla. Käytännössä tulkinnan kuitenkin on aina tehnyt se, jolla on valta; esimerkiksi imaamit Iranissa tai katolinen kirkko keskiajalla. Ja jokainen on mielestään ainoa, joka tulkitsee oikein.
Juristi: Olet oikeassa, kaikki uskovat olevansa oikeassa ja saavansa käskyt suoraan Jumalalta. Islamissa käsketään leikkaamaan käsi irti siltä, joka varastaa. Jotkut sanovat, että silloin suurimmalla osalla ihmisistä ei olisi käsiä. Mutta todellisuudessa, kun rangaistus on annettu muutamalle ihmiselle, muut miettivät hyvin tarkkaan, ennen kuin varastavat.
Minä: Sekin muuttui, enää ei leikata käsiä irti. Palaan vielä tähän: kuka päättää, ettei tasa-arvokin voisi toteutua?
Juristi: Se ei ole asia, joka olisi muuttunut. Mutta eipä missään maassa varsinaisesti noudateta islamilaista lakia.
Minä: Ehkä se ei muuttunut, koska tasa-arvo ei ole tulkitsijoiden intresseissä, mutta heidän intresseissään on, että ihmisillä on kädet joilla tehdä töitä.
Juristi: Olen eri mieltä. Kuten sanoin, käsiä ei tarvitsisi leikata irti montaa.
Minä: Niin sanoit. Lähinnä hain kontrastia siihen, mikä johtajia hyödyttää ja mikä ei.
Juristi: On sanonta: ”Jos joku varastaa ahneudestaan, hänen kätensä leikataan irti, jos hän varastaa nälkäänsä, kuninkaan pää leikataan irti.
Minä: No se ei ainakaan hyödytä johtajaa.
Juristi: Voisin listata vielä muutamia oikeuksia ja velvollisuuksia liittyen vaimoihin:
- Älkää satuttako vaimojanne.
- Älkää eron jälkeen pitäkö vaimojanne väkivalloin luonanne.
- Jos annatte vaimoillenne rahaa, älkää ottako sitä pois heiltä.
- Antakaa heille aviolahja (mahr).
- Eläkää rakkaudessa heidän kanssaan.
- Eläkää heidän kanssaan samassa paikassa.
- Käyttäkää rahaa heihin.
Minä: Kiitos listaamisesta. Hieman kyllä tuntuu ironiselta, ettei naisten oikeuksia anneta naiselle, vaan miehelle annettavaksi naiselle. Ei siis ”Naisena sinulla on oikeus…”, vaan ”Antakaa vaimoillenne…” Puhutaan siis tavallaan huoltajille.
Juristi: Niin, tavallaan.
Minä: Kiitos, että jaksoit vastailla kysymyksiin aiheesta, josta puhuminen – kuten totesimme – ei ole ihan helppoa ja kevyttä, kun toisen näkemys on niin erilainen. Ja pahoittelut, että vein reilusti aikaasi.
Juristi: Ole hyvä, ja kiitos itsellesi. Koin, että tämä keskustelu teki hyvää.